torstai 29. toukokuuta 2014

Hankelukuvuosi päätöksessä

Tuntuu kuin myrskyn silmässä olisi pyöritty koko tämä lukuvuosi, mutta niinpä vain olemme edenneet hyvää vauhtia kohti tavoitteiden toteutumista!

Opetusta on vapautettu ajasta ja paikasta ja tieto-ja viestintätekniikan taidot ovat tulleet arjen työvälineiksi. Tätä on osaltaan mahdollistanut Google Apps for Educationin voimallinen tulo opetukseen ja oppimiseen yläkoulun ja lukion koulukeskuksessa. Liikkeelle!-ympäristöä 8. ja 9. luokan oppilaat käyttävät sujuvasti biologian ja maantiedon kursseilla. Muutama vuosi sitten se oli ensimmäisiä sähköisiä ympäristöjämme ja silloin käytön aloituksessa oppilaat tarvitsivat enemmän kädestä pitäen ohjeistamista.

Peliohjelmointia on kokeiltu oppiainerajat ylittävänä yhteistyönä ja alustavia tuotoksia olemme saaneet näin lukuvuoden viime metreillä. Luurangon nimeämiseen liittyvissä tuotoksissa on vielä paljon korjattavaa, mutta tästä näkee jo, että ideamme voi toimia. Saalistuspeliin ei valmista tuotosta saatu, kun aika loppui kesken. Mutta sen verran lupaava alku on, että tämä 8. luokan oppilaan aloittama tuotos on vietävä loppuun ensi lukuvuoden aikana. Toisaalta kun pelit on laitettu jakoon, niin niitähän voi lähteä "remixaamaan" eli voidaan entinen peli ottaa pohjaksi ja lähteä muokkaamaan sitä.

Sähköisten oppikirjojen käyttö jatkuu tulevana lukuvuonna 9. luokan ihmisen biologian osalta samaan malliin kuin kuluneenakin lukuvuonna. Kuvioon tulee mukaan myös uusia oppiaineita, kun kotitalouden opettaja ottaa käyttöön e-Opin materiaalin aineessaan.

Oppimista on laajennettu luokka- ja kouluympäristön ulkopuolelle. Grafetee on uusi mielenkiintoinen sovellus. Tämä sosiaalista mediaa hyödyntävä karttasovellus tulee tukemaan geomedian taitojen opiskelua ja omassa lähiympäristössä toimimista. Sovelluksen käytön perehtyminen vaatii opettajilta aluksi oman aikansa, mutta kun koulutus- ja  vertaistuella lähdetään viemään oppeja eteenpäin, tilanne helpottuu. Minua ja Anttia onkin jo kysytty alkusyksyksi selvittämään Grafeteen saloja BMOL:n Keski-Pohjanmaan piirin opettajille. Osallistujat pääsevät testaamaan samaa harjoitusta metsän kerroksista kuin 8. luokan oppilaammekin.

Liikunnan opettajamme ovat innostuneet myös erilaisista mobiilisovelluksista mm. oppilaiden suoritteiden läpikäynnissä. Blogitekstejä saanemme heiltä viimeistään ensi syksynä.

Opettajat ovat esittäneet toiveita ensi syksynä pidettävien työpajojen suhteen ja oppilaskäytössä olleita tabletteja on jaettu opettajille kesän ajaksi harjoittelukäyttöön. Tabletteja valmistellessa opettajille kesäkäyttöön ideoimme teknisten aineiden opettajan kanssa,  miten hän voisi  QR-koodeja hyödyntämällä parantaa laitekohtaista työsuojelua Ylivieskan mallin mukaisesti. Laitekohtaiset ohjeet  kuvineen PowerPoint-tiedostoihin, tiedostot PDF-versioina Driveen ja edelleen linkit QR-koodeista aukenemaan. QR-koodit laitteiden yhteyteen kaksipuoleisella teipillä. Tätä kannattaisi kokeilla myös muissa oppiaineissa.

Android-tabletit eivät pääse pölyttymään kesän aikana - tämä laite lähtee tn-open mukaan

Vielä äidinkielen opettajille iAnnotate-opastukset ennen kevätlukukauden päätöskahveja ja TVT-kehittämisvastaava vetäytyy näiltä osin kesäloman viettoon. Hankelukuvuosi on päätöksessä, mutta vielä on hankeaikaa jäljellä...


Kaisa Heikkinen

maanantai 26. toukokuuta 2014

Maasto-opetusmallien testausta

Lukukauden viimeisillä viikoilla olemme 8. luokan oppilaiden kanssa testanneet laatimaamme ohjetta metsän kerroksista. Meillä on Antin kanssa ohjeissa  tarkennettava vielä useita kohtia, mutta näillä pääsee jo alkuun. Tarkennuksia kirjaamme sitä mukaa kuin näemme, miten ohje käytännössä toimii oppilasryhmien kanssa. Grafetee-sovelluksen peruskäyttö on hyvä harjoitella luokkatiloissa ennen maastoon menoa. Huomasimme myös, että GPS-laitteen peruskäyttö kannattaa opettaa aikaisemmin - vaikka jo 7. luokan oppilaille. Näin toimien ei olisi kahta uutuutta yhtäaikaa opeteltavana ja ohjeiden mukaan eteneminen sujuisi todennäköisesti Grafeteen osalta nopeammin.

Oman ryhmäni kanssa jouduin soveltamaan ohjetta, kun harjoitukselle varaamamme päivä olikin niin sateinen, että ei ollut mielekästä lähteä kastelemaan mobiililaitteita maastoon. Teimme harjoituksen koulurakennuksen ympäristössä. Olihan se hieno seurata, kun ensimmäiset riemun kiljahdukset kertoivat onnistuneista pisteiden luonneista kartalle! Miksikö käytimme sekä mobiililaitteita että GPS-laitteita? Se selviää blogitekstistä Hankkeen parissa kolme täyttä työpäivää.

Pihlajan suojassa onnistuu tehtävän teko pienessä vesisateessakin



Evoluutiokävelyllä sää suosi
Opettamani 9. luokan oppilasryhmän kanssa testasin vuosi takaperin eIhminen-oppikirjaan oppilasryhmän kanssa laadittua Evoluutiokävely-ohjetta. Ryhmä on niin tottunut Google Driven käyttäjä, että heille tehtäväohjeiden seuraaminen oli todella helppoa. Ohjeiden kohdalla he tarvitsivat tarkennuksiani lähinnä QR-koodin teossa. Koodin teon helppous nauratti oppilaita - he olivat kuvitelleet sen huomattavasti monimutkaisemmaksi. Oppilaat vaikuttivat varsin tyytyväisiltä, että osaavat nyt luoda koodeja ja käyttää QR readereita. Tämän harjoituksen kohdalla sää todella suosi tehdessämme ulkona suoritettavaa osuutta. Evoluution kysymyksiin vastauksia miettiessä valmistui samalla taidonnäytteitä luonnonmateriaaleista.




Kysymyksiä Elämän vanhasta ajasta

BYOD toimii

Evoluution pohdinnoissa myös muita taitoja siirtyi oppilaalta toiselle















Kaisa Heikkinen


Ubiikisti peliohjelmointia

Olen toiminut JV:n matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettajana sekä atk/av -vastaavana kevään 2014 ajan. Juuri valmistuneena opettajana kokemus on ollut mahtavaa. Opettajakollegat ovat olleet mukavia ja työskentely heidän kanssaan on toiminut hyvin. Näin atk-puolen opettajana jouduin mukaan jollain tavoin Ubiikkihankkeeseen.

Peliohjelmoinnin kurseilla käytettiin suurimman osan ajasta Scratchia, mutta myös muita työkaluja. 9. luokkalaisten kanssa kokeilin sellaista ohjelmaa kuin Game Maker. Ohjelmasta saa ladattua ilmaisen version nettisivuilta. Tämä kokeilu ei ollut niin toimiva, sillä monipuolisempana ohjelmana Scratchiin verrattuna muutamalla oppilaalla oli enemmän hankaluuksia omaksua ohjelman toimintaperiaatteet. Toisaalta muutamalla oppilaalla oli jo aikaisempia kokemuksia jo kotoa ja heidän kanssaan saatiin ihan monipuolisiakin pelejä aikaiseksi. Työkaluna Game Maker oli kiinnostavampi oppilaille, koska tällä on tehty ihan kaupallisiakin pelejä.

8. luokkalaisten kanssa käytin Scratchiä pidempään. Keskikeväästä päätin, että on aika tehdä jotain muutakin ja mietin mikä olisi sopivaa peliohjelmoinnin kursille. Sitten löysin pelin, jonka avulla opetetaan JavaScriptin alkeita. Koska kurssin nimi oli peliohjelmointi ja peli jossa ohjelmoinnilla liikutetaan hahmoja sopi mielestäni hyvin yhteen, niin päätin ottaa tämän käyttöön. Kyseinen peli on nimeltään Code Combat.

Ennen tämän pelin pelaamista kerroin oppilaille vähän JavaScriptistä ja näytin oppilaille esimerkkejä sivuista, jotka on rakennettu JavaScriptin avulla. Näistä tarkemmin testattiin Multeor -nimistä peliä. Pelin toiminta on mielenkiintoinen. Tietokoneella laitetaan peli pyörimään ja tähän peliin voidaan liittyä älykännykällä tai tablet-laitteella. Koska luokaan oltiin sijoitettu iPadit, niin näitä sitten käytettiin. Eli kun peli on laitettu pyörimään ja iPadillä peliin yhdistetty, niin pelaajat ohjeistavat "meteoriittia" iPadillään ja koittavat törmätä peliruudulla näkyviin esineisiin ja täten kerätä pisteitä.

Multeor peli toiminnassa.

Multeor pelin pelaamisen jälkeen siirryttiin Code Combatin pariin. Pelin ideana on siis ohjeistaa hahmoa koodaamalla komennot, joita hahmo sitten tottelee. Oppilaat tykkäsivät hyvin tästä pelistä. Osa pääsi kenttiä hyvinkin nopeasti läpi ja osalle oppilaista piti vihjaista mitä pitää tehdä vaikeimmissa tehtävissä.

Code Combatin käyttöliittymää. Peli ohjeistaa alussa mitä täytyy tehdä.

Näiden lisäksi 8.luokkalaisille tekemistä etsiessä löysin hienon sivuston, jota voi käyttää kaikenlaisen koodaamisen opetteluun. Sivuston nimi on Code Academy. Sivusto neuvoo hyvin, kuinka ohjelmointia voi tehdä ja ohjelmoinnin opettelu on tehty tehtävittäin. Esimerkiksi Java Scriptin esittelyssä on kerrottu, että "Learn how to make your websites interactive and how to build browser based games". Eli, "Opi kuinka tehdä webbisivustasi  interaktiivinen ja kuinka tehdä selainpohjainen peli". Tämä olisi sopinut myös hyvin peliohjelmoinnin kurssille. Mutta päädyin kuitenkin Code Combatiin sen viihdyttävyyden vuoksi. 

Kaiken kaikkiaan peliohjelmoinnin työkalut sopivat hyvin hankkeen piiriin, sillä selaimella käytettäviä ja ladattavia ilmaistyökaluja voi käyttää kotonakin. 9. luokkalaisista yksi teki pääasiassa peliprojektiaan kotona ja keräsi minulta tunnilla tietoa Game Makerin toimminasta. Tosin huonon tuurin seurauksena projekti tuhoutui. Tämä kuitenkin opettaa, että projekteista on hyvä olla olemassa varmuuskopiot. Toinen oppilas sitten viimeisteli oman pelinsä kotona, kun koululla aika loppui kesken. Tämän lisäksi Code Combatin/Code Academyn ohjeistava opastus sopii käytettäväksi ilman opettajan ohjeistustakin, jos englantia ymmärtää riittävän hyvin.




Mauri Jauhiainen

maanantai 12. toukokuuta 2014

Sijaisen mietteitä osa I


Olen Henna Saarikoski, kotoisin Kannuksesta ja valmistunut ylioppilaaksi Kannuksen lukiosta keväällä 2010. Lukion jälkeen pääsin opiskelemaan suoraan biologiaa Oulun yliopistoon ja ensimmäisenä opiskeluvuotenani päätin hakea aineenopettajaksi. Haastattelut menivät hyvin ja niin aloitin aineenopettajaopinnot vuonna 2013. Nyt olen lopetellut neljännen opiskeluvuoteni ja jäljellä on vielä kaksi vuotta ennen valmistumista. Takana on kolme vuotta luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon pätevöittäviä opintoja sekä ensimmäinen maisteriopintoihin kuuluva vuosi tehtynä.

Aineenopettajan opinnot kestävät kokonaisen vuoden ja opetusharjoittelut eli auskultoinnit tehdään Oulun normaalikoululla. Oulun normaalikoululla meillä oli opettajaharjoitteluvuoden aikana tieto- ja viestintätekniikan opetusta mutta se painottui smartboard -älytaulun käyttöön. Tunneilla käytimme myös Yle oppimisen ja Youtube -videopalvelua. Mielestäni harjoittelussa käyty tietotekniikan käyttö opetuksessa oli vielä lapsenkengissä ja olisin kaivannut enemmän ohjausta siitä, miten tietotekniikkaa voi käyttää pedagogisesti oppiainetta tukien eikä vain pelkästään tekniikan käytön vuoksi.

Olen tehnyt sijaisuuksia Juhani Vuorisen koululla ja Kannuksen lukiossa vuodesta 2011 alkaen. Viime tammikuussa toimin Antti Tuomisen sijaisena kolme viikkoa ja sain tutustua koulunne tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja kehitykseen. Kehitys on ollut huima verrattuna omaan yläkoulu- ja lukioaikaani, jolloin tällaisia mahdollisuuksia ei edes ollut. Ensimmäisenä teimme 8-luokan kanssa ATK-luokassa Google Drive -sovelluksella esityksiä Euroopan maista. Olen itse käyttänyt Google Drivea vasta tänä vuonna omissa opinnoissani, eikä mieleeni olisi edes tullut hyödyntää sitä opetuskäytössä. Ryhmätöidenkin tekeminen onnistuu tällä sovelluksella, jolloin jokainen pääsee tekemään yhdessä eikä omaa vuoroa tarvitse odottaa.

Tammikuussa saimme 9-luokan kanssa käyttää tabletteja ja ihmisen biologian sähköistä oppikirjaa opetuksessa. Tunneilla kävimme yleensä ensin muistiinpanot, jonka jälkeen aihetta vielä syvennettiin sähköisen kirjan avulla. Muutamalla tunnilla herättelin oppilaita uuteen aiheeseen niin, että he saivat tutustua siihen ensin sähköisen oppikirjan kanssa, jonka jälkeen tietoa vielä täydennettiin muistiinpanoilla. Itselläni jäi uudenlaisen oppikirjan käytöstä positiivinen kuva. Oli ilo nähdä, että sen avulla voidaan eritasoisia tai erilailla oppivia oppilaita tukea monipuolisesti, kunhan kirjantekijät vielä eriyttävät tehtäviä enemmän. Innostuin uusista materiaaleista ja kerroin kokemuksiani myös Oulussa aineenopettajakavereilleni. Tabletteja voidaan käyttää myös muuten monipuolisesti, mm. videoiden kuvaamiseen. Niiden avulla biologiasta ja maantiedosta voidaan saada innostumaan myös ne oppilaat, jotka eivät näistä oppiaineista välitä. Välillä nauratti, kun sijaisuuden aikana oppilaat ohjasivat enemmän minua TVT-käytössä. Oli hienoa huomata, että oppilaat pitivät tietotekniikan käytöstä ja kokivat sen mielekkäänä opetusvälineenä. Mielestäni Kannuksen oppilaiden TVT-taidot ovatkin paljon pidemmällä verrattuna Oulun normaalikouluun.

Innoissani odotan, mitä kaikkea Kannuksessa keksitään tieto- ja viestintätekniikan käytössä opetuksessa. Itse toivottavasti valmistun opettajaksi keväällä 2016 ja nuorena opettajana olen hyvin myönteinen tietotekniikan käytöstä opetuksessa. Opetusharjoittelussa en välittänyt TVT-opetuksesta, koska mielestäni se laahasi Oulun normaalikoululla jo pahasti kehityksen perässä, eivätkä kohta eläkkeelle siirtyvät ohjausopettajammekaan suositelleet niiden käyttöä, vaan kehottivat pysymään vanhoissa opetusmenetelmissä. Poikaystäväni opiskelee tietojenkäsittelyä Oulun yliopistossa ja olenkin jo hänen kanssaan ideoinut erilaisia opetukseen käytettäviä sovelluksia, jotka hän pystyisi minulle koodaamaan. Aineenopettajakavereideni kanssa TVT:n käytöstä opetuksessa tulee välillä väittelyä, mutta itselläni on nyt monta positiivista kokemusta, joilla voin puoltaa tekniikkamyönteisempää opetusta. Loppuun haluan sanoa, että olen hyvin ylpeä entisistä opinahjoistani, sekä Juhani Vuorisen koulusta että Kannuksen lukiosta, jotka ovat ns. tulevaisuuden kouluja ja edelläkävijöitä tieto– ja viestintätekniikan käytössä. On ollut arvokasta olla seuraamassa tätä kehitystä näin läheltä.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Hankkeen parissa kolme täyttä työpäivää

Huhtikuussa tehtyjen suunnitelmien mukaan saimme kolmeksi päiväksi biologian ja maantieteen opiskelijat sijaisiksi ja pääsimme jälleen tekemään täysipainoisesti hanketyötä.


Grafeteen suhteen olimme huhtikuussa selvitettyjen asioiden osalta jyvällä, mistä ja miten jatkamme. Kohteiden luontia harjoittelimme sekä sisätiloissa selainversiolla että maastossa mobiiliversiolla. Selainversiolla tehdyt kanavat saimme julkisiin aiheisiin alueet määriteltyämme ja laitettuamme julkaisupyynnön Grafeteen tukeen. Kitinkankaan maastoon suunnittelemamme metsäbiologian harjoitukset menivät uudestaan laadittaviksi siinä vaiheessa, kun huomasimme, että pistekohteiden sijanti heittää todellisuudessa kymmeniäkin metrejä tarkoitetuista tehtäväpisteistä. Myös se huomio, että sosiaaliseen mediaan pohjautuva alusta tietysti näyttää peräkkäin oppilaiden vastaukset, pisti miettimään asiaa aivan uudelta kantilta. Eli GPS-laitteet esiin ja tehtävänannot uusiksi. Aihealueena säilyi metsän eri kerrokset. Perjantaina 9.5. saimme kasaan kirjallisen ohjeistuksen, jossa oppilaiden tulee selvittää metsän kerrosten lajistoa ja kasvillisuuden peittävyyttä. Linkitämme ohjeen tänne hankeblogiin toukokuun lopussa, kunhan olemme testanneet kokonaisuutta oppilasryhmien kanssa. Harjoitus toteutetaan käyttäen mobiililaitteita ja GPS-laitteita.

Kuluneen lukuvuoden aikana monissa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä käsittelevissä Facebook-ryhmissä on vinkattu erilaisia sovelluksia tai verkkoympäristöjä, joita voisi ottaa käyttöön. Selvittelimme esim. ActionTrackin, Paikkatietoikkunan ja Paikkaopin soveltuvuutta ja hyödynnettävyyttä. ActionTrack vaikutti erilaisten blogitekstien ja omien verkkosivujensa perusteella hyvältä alustalta. Emme kuitenkaan löytäneet mistään tietoja sen käyttöönotosta ja päädyimme soittamaan kotisivuilta löytämäämme numeroon. Tällöin kävi ilmi, että kyseessä on maksullinen alusta, jonka käyttöönotto vaatii lisenssimaksua. Sen suuruus on määräytyy kunnan tai koulun oppilasmäärien mukaan. Lisämaksusta käyttöön saisi myös esim. FlagHunt-pelin sekä koulutusta. Päädyimme kuitenkin pitäytymään maksuttomien sovellusten käyttäjinä ja siksi hylkäsimme ActionTrack -sovelluksen toistaiseksi. Paikkatietoikkuna osoittautui mielestämme sisällöltään todella laajaksi tietokannaksi. Tietoa on valtavasti ja se hyödynnettävissä varmasti esim. maantiedon tutkielmia tehtäessä. Paikkaoppi taas on meille molemmille tuttu ympäristö ennestään Liikkeelle! -ympäristön yhteydestä. Nyt latasimme tabletteihin ja puhelimiin mobiilisovelluksen ja laitoimme ylläpitoon pyynnöt käyttäjätunnusten hyväksymisestä. Ne jäivät kuitenkin viipymään, joten Paikkaopin mobiilikäytön testaus ei vielä onnistunut.

Huhtikuun hanketyöjaksolla ideoimme oppimispelien sisältöä. Ne on tarkoitus toteuttaa Scratch-sovelluksella siten, että kuvataiteen ryhmät huolehtivat kuvituksesta Joukon ohjauksessa ja ATK-ryhmät toteuttavat animoinnin Maurin johdolla. Tässä vaiheessa aloitamme hyvin perusasioista ja simppeleillä rakenteilla. Aiheena ovat ihmisen luurangonosien nimeäminen ja ekologiaan liittyvällä pöllö-saalis -peli. Kuvitukseen liittyvät ohjeet toimitettiin nyt kuvataiteeseen ja jäämme odottelemaan, josko pääsisimme pelailemaan ennen kevätlukukauden päättymistä.

Kolmantena hanketyöpäivänä päivystimme Android-tablettien ja  Cromebookien kanssa opettajainhuoneessa muutamalla välitunnilla ja opastimme opettajia ilmenneiden kysymysten mukaan. Opettajia kiinnosti S Noten, Driven ja iAnnotaten hyödyntäminen. Liikunnanopettajan kanssa mietimme Jungle Racen käyttöön liittyviä käytännön seikkoja oppitunneilla ja teemapäivinä. Liikuntatunneilta olikin jo kertoa käyttökokemuksia... saanemme jossain vaiheessa aiheesta tekstiä myös tänne hankeblogiin.



GAFE-ympäristöön tulleen Luokkahuone-sovelluksen osalta selvitimme käyttöönoton vaiheita. Tällä hetkellä sovellus on esikatseluvaiheessa ja mukaan pääsee vain rekisteröitymällä. Siispä jäämme odottelemaan virallista julkaisua.

Sähköisten koetyökalujen käyttöönottoa on otettu yläkoulullamme esille jo monissa yhteyksissä kuluneen lukuvuoden aikana. Syksyllä pidettyjen työpajojen jälkeen Socrativea ovat testailleet yksittäiset opettajat oppilasryhmiensä kanssa. Meille bg-opettajille Kahoot on jo perustyökalu tuntien alkujen läksynkyselyissä - oppilaat tekevät innolla kysymysvaihtoehtoja, joita me opettajat edelleen kirjaamme testikysymyksien joukkoon. Google Drive Lomake-työkaluilla tehty kurssikoe onnistui hyvin 9. luokan oppilasryhmän kanssa. Kokeen linkki on helppo viestittää oppilaille kokeen alussa Wilmaviestinä. Kahoot ja Googlen Lomake ovat jo tulevan syksyn TVT-työpajojen listalla. Kaisan opettaman 9. luokan oppilaat antoivat kuluneella viikolla pidetyn kokeen toteutuksesta  palautteina:

"Koe oli kiva koittaa tehdä sähköisessä muodossa, mutta ei tuntunut yhtään oikealta kokeelta. Mieluummin tekisin kokeet paperisesti vielä."

"Tällä tavalla kokeitten pitäisi olla koulussa, mutta tarvii hyvää vahtia ettei lunttaaminen ole mahdollista."

"Helppo tehä ja ei tarvi terottaa kynää."

"Helpompi kirjoittaa sähköisesti näppäimillä, mutta jotenkin vaikeampi keskittyä. Kiva kokeilla jotain uutta. Hyvää vaihtelua."

"En tykkää, paperille olisi paljon helpompi tehdä."

"Ihan jees."



Kaisa Heikkinen
Antti Tuominen

perjantai 25. huhtikuuta 2014

"iOS, Android, Windows vai joku muu?"

Maaliskuussa sain jälleen koulutuspyynnön. Tällä kertaa kysyjänä oli Keski-Pohjanmaan Eduverkoston hankekoordinaattori. Hän etsi TVT-iltapäivään opetusalan henkilöä, jolla on kokemusta Android-laitteiden käytöstä opetuksessa. Vilkaisu kalenteriin, kysymys matemaattisten aineiden opettajalle mukaanlähdöstä ja vastausviesti hankekoordinaattorille.

Torstaina 24.4. pakkasimme Sami Santavuoren  kanssa mukaamme 10 Android-tablettia, kaksi Chromebookia ja yhden Allshare Cast Donglen. Koordinaattorin laittamaan "iOS, Android, Windows vai joku muu?" -koulutusilmoitukseen oli tarttunut noin 20 Osaavan alueen opettajaa.

iPadien käytöstä opetuksessa ja iOS-käyttöjärjestelmästä keskustelun vetäjänä toimi Tommi Nurmi Kokkolasta. Samin kanssa kerroimme iPadien opetuskäytön osalta sen mitä omassa koulukeskuksessamme olemme nähneet iPadien vahvuuden varsinkin musiikin ja kuvataiteen opetuksessa sekä alakoulun oppilaiden käytössä.

Android-käyttöjärjestelmästä ja Samsung Galaxy Note -tabletin käytöstä opetuksessa vedimme Samin kanssa keskustelua, jossa suureksi avuksi osoittautui lukion hankeblogi. Selvästi matemaattisten aineiden opettajat kiinnostuivat S Noten ominaisuuksista. Hankeblogistamme he saivat lisää vinkkejä laitteen käytöstä matemaattisissa aineissa. Lisäksi kävimme iltapäivän aikana monipuolista keskustelua Google Apps for Education käyttöönotosta ja eri sovelluksista.

Windows-käyttöjärjestelmän tabletlaitteista ei paikalla esittelyä ollut. Koordinaattori pyysikin vinkkaamaan, jos alueelta löytyisi joku, jolla olisi kokemusta kyseisen käyttöjärjestelmän tabletlaitteiden opetuskäytöstä.


Kaisa Heikkinen


maanantai 21. huhtikuuta 2014

Vierailijoita Ylivieskasta

Tammikuun lopussa sain yhteydenoton ylivieskalaiselta opettajalta, joka oli huomioinut Nivalan lukion edustajien käynnin lukiolla. Hän tiedusteli, ottaisimmeko kuluvan kevään aikana myös joukon ylivieskalaisia perusopetuksen opettajia vastaan  ja kertoisimmeko TVT:n kehittämisen vaiheista. TVT-tiimille asian esiteltyäni aloimme suunnitella koulutusiltapäivän sisältöä. Sopiva ajankohta kalentereistamme löytyi huhtikuun alusta 8.4. Alakoulujemme TVT-vastaavat ilmoittivat myös osaltaan ottavansa mielellään vastaan ylivieskalaisia alakoulujen opettajia iltapäivän aikana.

Esittelyvuorossa Garageband
Aluksi kokoonnuimme yläkoulun musiikkiluokkaan, johon Juhani Vuorisen koulun rehtori toi tervehdyksensä kertoen OPH:n ja Kannuksen kaupungin rahoittaman TVT-hankkeen taustoista.  Musiikin opettajamme Marjo Perkkiö oli valmistanut 9. luokan valinnaisryhmän kanssa koosteen iPadin käytöstä musiikin opetuksessa. Tunnin aikana saimme esittelyt mm. Wild Chords-, Orchestra-, Notion ja Garageband
-sovelluksista. Ennen Takalon koululle siirtymistä alakoulujen opettajat esittivät Marjolle monia kysymyksiä.

Jokirannan koulun rehtori ja opettajat sekä kaksi alakoulujen opettajaa jäivät yläkoululle iltapäivän toiseen osuuteen. Yläkoulumme eri luokka-asteita edustavilta oppilailta saimme kuulla reippaat esitykset, missä oppiaineissa he ovat käyttäneet tieto- ja viestintätekniikkaa ja mitä sovelluksia he ovat käyttäneet. Oppilaat myös kertoivat,  miten heidän ikäluokkansa on kokenut muutoksen,  jota tieto- ja viestintätekniikka on tuonut oppimiseen. Tabletlaitteiden ja sähköisten oppikirjojen käytöstä oppilaamme saivat vastattavakseen monia kysymyksiä, joita vierailijat heille esittivät.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Määttälä kertoi omassa puheenvuorossaan TVT-taipaleestaan: "tämä ei koske minua, tehkööt muut" -pohdinnoista aktiiviseksi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttäjäksi.

Ubiikkiuimakoululaisemme Paula kertoo TVT-taipaleestaan


Paulan osuuden jälkeen kerroin yläkoulun ja lukion koulukeskuksessa käytössä olevista sähköisistä oppimisympäristöistä,  TVT-tiimin työskentelystä ja yleisesti kehittämistyöstä. Tabletlaitteiden käyttöönotto herätti monipuolista keskustelua. Tammikuisen BETT-messumatkan kuvaterveiset tulivat esiteltyä samalla, kun avasin Googlen Valokuvat-sovelluksen. Lopuksi kävin läpi, mitkä ovat tärkeimmät kehittämiskohteet yläkoulussa tällä hetkellä.

Yhdeksi esittelijäksi olin  pyytänyt lukion puolelta Sami Santavuoren. Iltapäivän päätteeksi Sami kertoi Android-laitteiden käytöstä ennen kaikkea matemaattisten aineiden opetuksessa.

Kiitoksista ja sähköpostipalautteista päätellen vierailijat saivat käynnistään irti sitä, mitä olivat lähteneet hakemaankin. Alakoulujen hankeblogista saimme lukea, mitä tvt-vastaavat olivat sisällyttäneet iltapäivän ohjelmaan Takalon koululla. Meille iltapäivää vetäneille tämä oli jälleen hyvä katsaus koulukeskuksen TVT-tilanteeseen. Oppilaiden kokoamista ajatuksista saamme kirjoitettua blogiin oman kokonaisuuden.


Kaisa Heikkinen