tiistai 13. tammikuuta 2015

Chromebook-esittely Hangoutsin kautta

Läppäri vai tabletti, entä mikä käyttöjärjestelmä? Näitä kysymyksiä pohtivat tänä päivänä lähes kaikki koulutusta järjestävät tahot, kun pyritään ennakoimaan ja kehittämään tulevaisuuden koulua.

Omalta suunnaltaan vastauksia kysymyksiin tarjosi meille Cloudpoint Oy marraskuun alussa, kun saimme koulullemme Hangouts-videokeskustelun kautta esittelyn Chromebook-laitteista.

Chromebookit ovat siis ulkoisesti kannettavien tietokoneiden tai "miniläppäreiden" näköisiä laitteita. Suurin ero tavalliseen Windows-käyttöjärjestelmää käyttävään kannettavaan on se, että Chromebookit on tarkoitettu lähes pelkästään pilvipalvelukäyttöön. Ne käyttävät omaa Google OS-käyttöjärjestelmää ja toimiakseen kunnolla ne vaativat hyvän internetyhteyden joko langattomaan tai kiinteään verkkoon. Myös sim-kortillisia versioita on saatavilla.

Koneelle kirjaudutaan Google-tunnuksella (gmail-tunnus). Chromebookeihin ei voi vanhaan tietokonetyyliin asentaa ohjelmia vaan sovellukset toimivat Chrome-selaimen laajennuksina. Eri sovelluslaajennukset on sidottu kunkin käyttäjän tiliin. Laitteeseen on kuitenkin mahdollista ladata offline-sovellukset, sellaisia tilanteita varten, että internetyhteyttä ei ole saatavilla.

Laaja pilvipalvelun käyttö vaatii luonnollisesti hyvät tietoliikenneyhteydet mutta toisaalta Chromebook ei tarvitse niin laajaa ja "raskasta" käyttöjärjestelmää kuin esim. Windows-laite. Chromebookeissa ei tarvita myöskään virustorjuntaa, laitteet käynnistyvät nopeasti ja käytössä ovat aina sovellusten uusimmat versiot. Erillisiä päivätyslatauksia ei tarvita.

Cloudpoint Oy esitteli meille laitteiden soveltuvuutta erityisesti koulukäyttöön. Kouluissa yhteiskäytettävät laitteet voidaan helposti liittää laitehallintaan, jolloin voidaan rajoittaa sitä ketkä laitteita saavat käyttää, tyhjentää laitteen välimuisti ja asettaa aukeamaan heti tiettyjä tarkeitä sovelluslaajennuksia tai sivustoja. He vakuuttivat laitteiden toimivan myös tulevaisuuden sähköisissä yo-kirjoituksissa, koska digabi-järjestelmää on testattu laitteissa - tai ainakin nykyinen digabi-versio toimii, mutta mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan? Joka tapauksessa Chromebookit mahdollistavat tietokonemaisen tekstintuottamisen, mikä on ontunut tablet-ympäristössä. Koulussamme on ollut testikäytössä kaksi pienikokoista Chromebookia ennen tätä esittelyä. Esittelyn jälkeen päätettiin ostaa koululle myös Cloudpointin testikäyttöön lähettämä isompi laite (kuvassa näkyvät sekä vanhempi että uudempi laite).

Antti Tuominen
biologian ja maantiedon ope

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Puheenvuoro Virtuaaliopetuksen päivillä

Syyskuulla sain puheenvuoropyynnön Opetushallitukselta. Erityisasiantuntija Tina Heino oli huomioinut hankkeen väliraportistamme oppiainerajat ylittävää työtä ohjelmoinnin parissa. Tästä aiheesta Ubiikki-hankkeelle esitettiin matriisityyppiseen ohjelmaan hoidettavaksi kolmatta osuutta (A5c).

Luonnollisesti ilmoitimme osallistumisemme Virtuaaliopetuksen päiville mahdollistuvan 8.-9.12.14. Mukaan tarvitsin "koodarin" ja tätä tehtävää lähti hoitamaan Sari Niittylampi. Minun osuuteni oli kertoa hankkeen roolista ohjelmoinnin opetuksen kehittämisessä Kannuksen perusopetuksessa ja jatkosuunnitelmista. Sivusimme lisäksi sitä, miten viemme ideaa myös lukioon. Sari kertoi hankeohjaustyöstään valinnaiskurssilla ja veti osallistujille Scratch-demon aloituskorteilla.

Suomennettuja Scratch-aloituskortteja
 
Hanketyönä suomennetut aloituskortit kiinnostivat osallistujia ja ne pyydettiin laittamaan OPH:n materiaaleihin. Kortit löytyvät zip-tiedostona esityksemme yhteydestä:

A5c. Ohjelmointi perusopetuksessa ja lukiossa oppiainerajat ylittäen – kolmen oppiaineen case











Kaisa Heikkinen

torstai 11. joulukuuta 2014

TVT kansainvälisyysprojektissa ja englannin oppitunneilla

Comenius-projekti

Syyslukukauden 2013 alusta Juhani Vuorisen koulu on osallistunut EU:n Elinikäisen Oppimisen Ohjelman rahoittamaan Comenius –projektiin ”Researching, debating, innovating, creating”. Projekti on kaksivuotinen, ja siinä on lisäksemme mukana koulut Tanskasta ja Saksasta sekä omalla rahoituksellaan Latviasta. Projektia suunniteltaessa kaavailtiin tieto- ja viestintätekniikalle suurta roolia tietojen vaihdossa, tulosten esittämisessä ja projektiin osallistuvien opettajien ja oppilaiden keskisessä viestinnässä.

Projektin kannalta tärkeän nettialustan suunnittelun ja ylläpidon piti alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan olla Juhani Vuorisen koulun vastuulla. Tarkoitukseen kaavailtiin Google-pohjaisen järjestelmän käyttöä sen selväpiirteisyyden, käytön yksinkertaisuuden ja yleismaailmallisen levinneisyyden vuoksi. Lisäetuna kansainvälisessä projektissa nähtiin vielä mahdollisuus luoda alusta englanninkielisenä. Nettialustan ylläpitäjäksi lupautui koulumme silloinen tvt-opettaja.

Mainitun opettajan siirryttyä muualle syntyi epätietoisuus nettialustan kohtalosta. Projektissa päävastuullisina toimivat kielten opettajat eivät katsoneet omaavansa tarpeellista osaamista tähän tehtävään; toisaalta oli epävarmuutta tvt-opettajan virkaa hoitamaan tulevien henkilöiden kiinnostuksesta ja mahdollisuuksista ylläpitää nettialustaa.

Saksalainen kumppani, projektin koordinoiva koulu, tarjoutui lopulta hoitamaan alustaa. Sikäläisellä yhteistyökoulullamme toimiva atk-opettaja oli kiinnostunut tehtävästä. Käyttöön ei tullutkaan Google-pohjaista järjestelmää, vaan heidän koulussaan käytössä oleva I-serv. Projektille ei tehty omaa alustaa, vaan siihen osallistuville opettajille ja oppilaille eri maissa tehtiin omat tunnukset, joilla voi päästä sisään järjestelmään. Opettajille annettiin muokkausoikeudet projektiin liittyviltä osin.

Alustalle on mahdollista ladata teksti- ja kuvatiedostoja. Filmejä ei sinne pysty lataamaan, siihen projektissa käytetään esim. dropboxia. Alustan sujuvan käyttämisen kannalta haittapuolena on nähtävä sen saksankielisyys. Projektin yhteisenä työkielenä on englanti, ja vain varttuneemmat kollegat osallistuvista maista hallitsevat saksan kielen hyvin.

I-serv-alustalla on myös keskustelufoorumi ja mahdollisuus lähettää viestejä ja tiedonantoja. Näitä ominaisuuksia ei kuitenkaan ole käytetty, vaan perinteinen sähköposti on riittänyt hyvin. Oppilaat eri maissa ovat olleet keskenään yhteyksissä sosiaalisen median, esim. Facebookin kautta.

Koulultamme on I-serv-alustalle ladattu tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Nämä ovat maakohtaisina tiedostoina alustalla. Projektin vaiheista kertovat lehtiartikkelit ovat omissa alikansioissaan (Medien) jpg –muodossa. Kaikkiin on tietysti lisätty englanninkielinen käännös. Alkuvuodesta 2014 tekemäämme filmiä ei tiedoston koon takia voinut ladata I-serviin, se on dropboxissa. Saksalaiset kumppanimme jopa lähettivät postitse oman filminsä dvd:nä. Tämä on selvä puute, pitäisi olla kapasiteettia ladata kaikki työn tulokset keskitetysti samalle alustalle, myös filmit.

On myös havaittavissa kansallisia eroja alustan käytössä. Omalla rahoituksellaan mukana olevat latvialaiset eivät ole ladanneet mitään, Tanskasta ja Saksasta on alustalla kaikkien nähtävillä osa tuotoksista. Me olemme pyrkineet johdonmukaisesti laittamaan I-serviin kaikki työmme tulokset, myös meistä kirjoitetut lehtiartikkelit, jotta ne olisivat tallessa yhdessä paikassa ja samalla kaikkien kumppanien saatavilla. Jokaisella oppilaalla ja opettajalla on tunnukset, joita kaikkia ei kuitenkaan vielä ole aktivoitu.Tämän kirjoituksen ohessa on muutamia screenshoteja I-servin sivuista.

I-serv (klikkaamalla kuva suuremmaksi)


Kuten yllä mainittiin, yhteydenpito kumppaneihin tapahtuu pääosin sähköpostitse. Tässä välttämätön apuväline on ollut koululta lainaksi saamani tablettilaite, jolla viestittely on mahdollista myös kesämökiltä käsin, eri maissa kun on eri loma-ajat. Merkittävä osa projektin tuloksista esitetään filmien muodossa. Tässä tvt:llä on ratkaiseva osa. Tanskan vierailun aikana syyskuussa 2014 mukana olleet oppilaat saivat sikäläiseltä Lommefilm (”taskufilmi”) -tuotantoyhtiöltä opetusta filmien teosta omilla älypuhelimillaan. Oppilaat tekivät lyhytfilmejä monikansallisissa ryhmissä. Filmien editointi ja esityskuntoon saattaminen tapahtui tietokoneilla siihen tarkoitukseen sopivilla ohjelmilla. Kaikki elokuvan teon vaiheet olivat kokonaan oppilaiden vastuulla. Kukin koulu sai valmistuneet filmit muistitikulla matkaan.

Projektin lopputuotoksena tulee olemaan yhteinen filmi. Kukin koulu tekee oman osuutensa kotimaassa. Osuudet kootaan yhdeksi elokuvaksi Saksan vierailulla keväällä 2015. Koko prosessissa käytetään hyväksi projektin aikana opittuja filmintekotaitoja ja tvt:tä. Tämä ei olisi mahdollista ilman oppialiden erinomaisia tieto- ja viestintävälineiden käyttövalmiuksia. Comenius-projektilla on myös omat sivut koulun Pedanet-sivustolla sisältäen mm. projektivierailujen ohjelmia ja kuvia.


Muu tvt:n käyttöni

Koulun tvt-tiimi on kurssittanut meitä kollegoita sangen ahkerasti. Kurssit ovat olleet mielenkiintoisia, hyvin suunniteltuja ja toteutettuja. Erityisen antoisina pidin noin oppitunnin mittaisia työpajoja, joihin olen pyrkinyt osallistumaan niin moneen kuin mahdollista. Toki myös pitkän iltapäivän kestäneeltä Pedanet –kurssilta jäi paljon haaviin.

Olen kuitenkin todennut, ettei tvt laajassa mitassa sovellu opetustyyliini, joka perustuu vahvaan henkilökohtaiseen läsnäoloon ja välittömään vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa. Toisaalta jatkuva istuminen tietokoneella opetusta valmisteltaessa ja luokkatilanteissa ei tekisi hyvää leikatulle selälleni. Minulla onkin työterveyshuollon suositus käyttää etupäässä liitutaulua, jotta liikkuvuus säilyisi ja selkä pysyisi kunnossa. Pääosin terveyskengät jalassa seisten pidetty oppitunti ja monipuolinen voimistelu taululle kirjoitettaessa varmistavat osaltaan työkyvyn säilymisen. 

Läksyt mukaan QR-koodilla (klikkaamalla kuva suuremmaksi)

”Liidun ja lässytyksen” lisäksi voi yksittäisiä tvt-asioita kuitenkin ottaa mukaan opetukseen. Joissain asioissa tvt:n käyttö tarjoaa ilmiselviä hyötyjä. Esimerkiksi läksyjä annettaessa kopioin wilmaan tekemäni läksymerkinnän QR-koodigeneraattorille, koodin heijastan dataprojektorilla valkokankaalle. Sieltä voi kukin älypuhelimellaan sen napata. Tämän käyttösovelluksen oivalsin, kun kyllästyin siihen, etteivät oppilaat tunnin lopussa malttaneet merkitä läksyjään ylös. Oppilaat voivat käyttää omia älypuhelimiaan myös harjoitusten teossa. Eri nettisanakirjoja voi hyödyntää sanaston etsimiseen ja samalla voi ohjata oppilaita kriittiseen sanakirjan käyttöön.


Markku Pulkkinen
englannin kielen lehtori
kansainvälisyysvastaava

lauantai 22. marraskuuta 2014

GarageBand tutuksi päiväkodin ja alakoulun opettajille


Viisi opettajaa opiskelivat innolla iPadin GarageBand - ohjelman käyttöä kahtena maanantai-iltapäivänä.

Ensimmäisellä kerralla (27.10.) kävimme läpi perusteet, soittimet ja miten iPadilla voi soittaa...vaikkapa bändissä. Kävimme läpi kaikki soittimet ja harjoittelimme sointujen laittamista. Lopuksi teimme bändin ja soitimme Robinin Puuttuvaa palasta viidellä iPadillä: rumpali, jousisoittimet, kitara, basso, koskettimet ja tietysti laulu oli mukana! :)



 - sointujen valitseminen








Jousisto valmiina!Toisena kokoontumiskertana (10.11.) harjoittelimme äänitystä, kuinka tehdä omia taustoja ja omia kappaleita.
Esimerkiksi Saunavihdat-laulusta syntyi aivan uusi omaperäinen sovitus tehosteena "Ai"-huudot....:) hienoa ope!"


Marjo Perkkiö, musiikin lehtori



keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Yle Uutisluokka -projekti

Koulumme 9.D-luokka on mukana valtakunnallisessa uutisluokkaprojektissa, jonka aikana oppilaat opiskelevat uutisten kirjoittamista, haastattelujen tekemistä sekä uutisten faktatietojen hankkimista ja tarkistamista. Tämä projekti sopii mielestäni loistavasti mediakasvatukseen ja täydentää  koulumme Ubiikki-hanketta.

Tänään matkustimme Keski-Pohjanmaan radioon uutiskummimme Kreeta-Maria Kiviojan vieraaksi. Hän esitteli  meille radiotoimittajan työtä ja opasti uutisten tekemiseen. Saimme myös seurata suoraa uutislähetystä ja pääsimme eetteriin, kun kahta luokkamme oppilasta Piita Tokolaa ja Ramona Särkiojaa haastateltiin uutisluokkatyöstä. Iltapäivällä oppilaat ideoivat innokkaasti uutisaiheita ja suunnittelivat niiden toteuttamista koulumme Helmiä verkossa -verkkolehteen.



Uutiskummi Kreeta-Maria Kivioja  ja  uutisluokkalaisia

Nettiuutisten esittelyä - Sari Vähäsarja

Suora lähetys - Ismo Vähäsarja



Uutisten teko jatkuu koko lukuvuoden ja huipentuu huhtikuun lopulla valtakunnalliseen Uutispäivään, jolloin oppilaiden tekemiä uutisia voi lukea koulun verkkolehdestä,  Keski-Pohjanmaan radion nettisivuilta ja kenties Ylen valtakunnan verkosta. Matkamme median ihmeelliseen maailmaan on alkanut.

Paula Määttälä

lauantai 15. marraskuuta 2014

Peda.net käyttöön jälleen


Peda.net on ollut koulukeskuksessa käytössä vuodesta 2007 alkaen lähinnä kotisivutyyppisessä käytössä. Loppuvuodesta 2013 tämä Peda.netin aiempi versio jäi pois käytöstä. Sen ei toiminnoiltaan katsottu palvelevan nykytarpeitamme. Lokakuussa 2014 pohdimme tiimissä Peda.netin uuden version käyttöönottoa puoltavia näkökohtia.

Esille tulivat mm. seuraavat seikat
  • opettajat ovat kiinnostuneita tekemään oppiainesivuja suomalaiselle alustalle, josta ne löytyvät vakaasti jatkossakin esim. virkavapauskuukausista riippumatta
  • aineryhmittäin alusta tarjoaa hedelmällisen yhteistyöväylän eri aineryhmien opettajille, kun esim. yläkoulun opettaja näkee lukion opettajan laittamat linkkivinkit oppilaille
  • sekä yläkoulun että lukion osalta etsimme eri vaihtoehtoja sähköisten kokeiden harjoittamiseen ja esittelyssä näimme, mihin uusi Peda.net tämänkin osalta taipuu
  • lukion uusi koko koulukeskustakin koskeva Mediahuoneessa ja maastossa -hanke tarvitsee helposti löydettävän, nopeasti muokattavan ja wikioppimista mahdollistavan alustan
  • uuden perusopetuksen OPS:n työstämiseen Peda.net tarjoaa monipuoliset työkalut


Uudet Peda.net -sivut rakentumassa
Juhani Vuorisen koulun vs. rehtori ja Kannuksen lukion rehtori puolsivat hankintaa yhdessä sivistystoimenjohtajan kanssa. Ennen hankintapäätöstä saimme Peda.netin yhteyshenkilöltämme Jouko Jokiselta reilun puolen tunnin yleisesittelyn ja hankintapäätöksen jälkeen Jouko veti kahden tunnin tekniikkapainotteisen koulutuksen. Molemmat kerrat hoidettiin etäyhteydellä. Tekniikkapainotteiseen koulutukseen osallistui tvt-tiimiläisten ja rehtoreiden lisäksi kymmenen opettajaa oman kiinnostuksen mukaan. Ulkoasun työstäminen tapahtuu tiimityönä tammikuussa 2015. Kuvataiteen opettajaa ja hänen oppilasryhmiään lähestymme asialla heti kevätlukukauden alussa.



TVT-tiimi

perjantai 7. marraskuuta 2014

Työsuojelun opetus ja oppiminen uusiin puihin


"Entäpä jos osittain luovuttaisiin paperisista konekohtaisista korteista ja siirryttäisiin välineistöön ja ympäristöihin, joissa nuoriso muutoinkin nykyään liikkuu kuin kala vedessä? Muutamalla teknisellä toteutuksella oppilailla voisi olla koko ajan nuo materiaalit takataskussa.” Ylivieskassa Jokirannan koulun teknisten aineiden opettaja on pistänyt kuluneen vuoden aikana työsuojelun opetuksen uusiin puihin. 


5. luokan oppilas tutusmassa yläkoululla QR-koodien käyttöön


Olosuhteiden "pakosta" jouduin eli pääsin mukaan ideoimaan ja toteuttamaan menetelmää. Kyseinen tn-opettaja on puolisoni ja hän on  viime vuosien aikana tutustunut avustuksellani QR-koodien käyttöön ja pilvipalveluiden mahdollisuuksiin. Näistä palikoista aloimme kokoamaan kokonaisuutta.

Menetelmä on kuvattu Tekninen opettaja –lehdessä nro 3/2014 otsikolla QR-koodit työsuojelun opetuksessa ja oppimisessa. Varsin positiivista palautetta juttu on saanut pitkin syksyä, ja muutamat yhteydenotot ovat edenneet tutustumiskäynteihin. Koulumme teknisten aineiden opettaja kävi alkusyksystä paikan päällä Ylivieskassa katsomassa, miten systeemi pelittää. Ilmeisesti juttu toimi myös osittaisena sykäyksenä sille, että joukko tn-opettajia on viritellyt erilaisten ohjevideoiden tekoa. He ovat tiedottaneet syksyn aikana ohjevideoista mm. facebookin ryhmässään.

Jokirannan koululla konekohtaisten virtuaalikorttien lisäksi uudistetut työsuojeluohjeet löytyvät myös laminoituna paperikortteina koneiden yhteydestä. Osalle oppilaista paperilta lukeminen on helpompaa, kaikilla ei ole mobiililaitteita, laite voi olla tarvittavalla hetkellä korjattavana, osa pitää itselleen mielekkäänä työskentelytapana kuvien ottamista paperisista versioista tms.

Konekohtaiset ohjeet löytyvät Jokirannan koulun teknisen työn sivuilta PowerPoint-tiedostoina. Menetelmäohjeiden mukaan tiedostojen kuvien tilalle voi kätevästi vaihtaa kuvat omien tilojen laitteista, jotka ovat oppilaille tuttuja. Tiedostoissa mainitun Creative Commons -lisensssin valintaprosessi olisi oma tarinansa kerrottavaksi. Kiitokset valintaprosessin osalta menevät Aalto-yliopiston suuntaan.

Kouluilla tarvitaan kehittämisvastaavien apua lehtiartikkelissa mainittujen mahdollisten mysteerikohtien osalta. ”PowerPoint-tiedostot PDF-versioina Google Driveen” on mm. osoittautunut yhteydenotoissa yhdeksi selkeytystä kaipaavaksi kohdaksi. Pilven reunalla roikkuvan tiedoston saanti QR-koodin taakse on myös uutta. Näissä kohdin olen TVT-tiimiläisteni kanssa auttanut oman koulumme teknisten aineiden opettajaa menetelmän toteutuksessa. Olemme ottamassa Kannuksessa Juhani Vuorisen koululla käyttöön Peda.netin uutta versiota, ja teknisten aineiden opettaja pääseekin ensimmäisten joukossa työstämään oppiaineidensa sivuja Ylivieskan malliin. 

Jos juttu sai joukon opettajia innostumaan ohjevideoiden teosta, sai se Tekninen opettaja –lehden päätoimittaja Pasi Töytärin pohtimaan kyseisessä numerossa pääkirjoitusteksteissään mobiililaitteiden käyttömahdollisuuksia ja yhteistyötä ainerajojen yli:

Tiedon hankinta älykännyköillä ja tableteilla on aina vain arkipäiväisempää. Voimme kuljettaa mukanamme virtuaalista kirjastoa ja hakea tietoa lähes rajattomasti missä vain. Oppilaani ovat esim. vaihtaneet iPadin näytön ja korjanneet kännyköitä oppitunnilla youtubesta ohjeita seuraamalla. Kouluissa on pakko lopettaa ´kännykkäongelmasta` puhuminen, kun hyötykäytön mahdollisuuksia on loputtomasti. Oppilaita on ohjattava käyttämään kosketusnäyttökännyköitä monipuolisesti opiskelun apuvälineinä. Siten niiden käyttö vääriin tarkoituksiin oppituntien aikana vähenee.

Tässäkin opetusteknologisessa murroksessa tekninen käsityö voi näytellä merkityksellistä edelläkävijän roolia. Oppimisympäristönä teknisen työn luokka on ihanteellinen ilmiökeskeiseen, tutkivaan oppimisprosessiin. Meillä eivät oppikirjat ohjaa opetusta, eivätkä pulpetit sido oppilaita. Raaka-aineita voidaan muokata ja hyödyntää monipuolisesti. Kaikkien teknologia-alojen tavoin teknisen työn luokan siisteys on parantunut oleellisesti työturvallisuuden myötä. Tähän merkittävänä osana on vaikuttanut sekä koneiden että purun- ja pölynpoistolaitteiden kehittyminen. Tässä ympäristössä tablettien ja älypuhelimien käyttö on vaivatonta ja turvallista.

Toukokuussa Aalto yliopiston LUMA-keskuksen Lumarts-laboratoriossa järjestetty koulutus yhdisti fysiikan ja teknisen työn opettajia uudella tavalla. Kurssilla tuli selväksi, että yhteistyöllä fysikaalisten ilmiöiden opetus olisi monipuolisempaa ja erittäin motivoivaa. Miksi opettaa fysiikkaa vain teoriassa, kun opetuksessa voi hyödyntää kouluissa valmiina olevia `teknisiä laboratorioita´? Teknisellä työllä on siis tilausta opetussuunnitelmassa haetun oppiainerajat ylittävän opetuksen toteutuksessa. Kuinka saisimme myös päättäjät ymmärtämään sen?


Nämä pääkirjoitustekstit saivat oppiainerajat ylittäviä projektitöitä suunnitelleen ja testanneen mietteliääksi. Esimerkiksi elektroniikan osalta tuohon teknisen käsityön ja fysiikan yhteistyöhön ujuttautuisi luontevasti myös tietotekniikka. Siinä olisi aikamoinen paketti kasassa toiminnallisen ohjelmoinnin toteutuksiin! 


Kaisa Heikkinen
biologian ja maantiedon opettaja
Juhani Vuorisen koulun ja Kannuksen lukion koulukeskuksen TVT-kehittämisvastaava